hessen.social ist einer von vielen unabhängigen Mastodon-Servern, mit dem du dich im Fediverse beteiligen kannst.
hessen.social ist die Mastodongemeinschaft für alle Hessen:innen und alle, die sich Hessen verbunden fühlen

Serverstatistik:

1,7 Tsd.
aktive Profile

#kirjamastodon

17 Beiträge16 Beteiligte2 Beiträge heute
Nina<p>Pasilan kirjastossa spefistisillä kirjamessuilla. Löysin hyvää luettavaa ja oli kiintoisia keskusteluita, mm. Artemis Kelosaaren, <span class="h-card" translate="no"><a href="https://mementomori.social/@hannamorre" class="u-url mention" rel="nofollow noopener noreferrer" target="_blank">@<span>hannamorre</span></a></span>'n ja <span class="h-card" translate="no"><a href="https://mastodontti.fi/@tonipjsaarinen" class="u-url mention" rel="nofollow noopener noreferrer" target="_blank">@<span>tonipjsaarinen</span></a></span> 'n keskustelu myyttien hyödyntämisestä kirjoittamisessa.</p><p><a href="https://mastodon.social/tags/KirjaMastodon" class="mention hashtag" rel="nofollow noopener noreferrer" target="_blank">#<span>KirjaMastodon</span></a> <a href="https://mastodon.social/tags/kirjat" class="mention hashtag" rel="nofollow noopener noreferrer" target="_blank">#<span>kirjat</span></a> <a href="https://mastodon.social/tags/spefi" class="mention hashtag" rel="nofollow noopener noreferrer" target="_blank">#<span>spefi</span></a> <a href="https://mastodon.social/tags/kirjasto" class="mention hashtag" rel="nofollow noopener noreferrer" target="_blank">#<span>kirjasto</span></a></p><p><a href="https://tapahtumat.hel.fi/fi/tapahtumat/helsinki:agkyliltk4?returnPath=%2Fhaku%3FeventId%3Dhelsinki%3Aagkyliltk4%26text%3DMaaginen%20viikko" rel="nofollow noopener noreferrer" translate="no" target="_blank"><span class="invisible">https://</span><span class="ellipsis">tapahtumat.hel.fi/fi/tapahtuma</span><span class="invisible">t/helsinki:agkyliltk4?returnPath=%2Fhaku%3FeventId%3Dhelsinki%3Aagkyliltk4%26text%3DMaaginen%20viikko</span></a></p>
Toni Saarinen<p>Tosiaan, Pasilan spefistisillä kirjamessuilla myydään tänään kummaa kirjallisuutta, tervetuloa! Olemme täällä monien muiden mukana kello 12–16.</p><p>Ja kello 14 puhetta myyteistä minun, Artemis Kelosaaren ja Hanna Morren kesken!</p><p><a href="https://mastodontti.fi/tags/kirjaMastodon" class="mention hashtag" rel="nofollow noopener noreferrer" target="_blank">#<span>kirjaMastodon</span></a> <a href="https://mastodontti.fi/tags/osuuskumma" class="mention hashtag" rel="nofollow noopener noreferrer" target="_blank">#<span>osuuskumma</span></a> <span class="h-card" translate="no"><a href="https://mementomori.social/@hannamorre" class="u-url mention" rel="nofollow noopener noreferrer" target="_blank">@<span>hannamorre</span></a></span></p>
Maria Carole<p><span class="h-card" translate="no"><a href="https://mastodon.social/@niinaprittinen" class="u-url mention" rel="nofollow noopener noreferrer" target="_blank">@<span>niinaprittinen</span></a></span> <span class="h-card" translate="no"><a href="https://mstdn.social/@magdalenahai" class="u-url mention" rel="nofollow noopener noreferrer" target="_blank">@<span>magdalenahai</span></a></span> <br>Ehdotan Nextorya, jos kaipaa lukuaikapalvelua (se sentään ottaa valikoimiinsa pieniäkin kustantajia ilman äänikirjoja – ja toimii ulkomailla, ainakin Euroopassa, ilman kommervenkkeja) ja Ellibsiä yksittäiskappaleiden hankintaan.<br>Etenkin Ellibsiä pitää tukea, tai muuten meillä ei ole kohta yhtäkään "normaalia" e-kirjajakelijaa. </p><p><a href="https://mementomori.social/tags/kirjamastodon" class="mention hashtag" rel="nofollow noopener noreferrer" target="_blank">#<span>kirjamastodon</span></a></p>
magdalenahai🦈🏳️‍🌈<p>"Käännöksen laatu on hänen mukaansa Storytelille tärkeä asia. Kun käännösvirheitä luettelee Gustafssonille, hän vastaa kysymyksellä.<br>– Kuinka usein vertaat sanasta sanaan perinteistä ihmisen tekemää käännöstä alkuperäistekstiin? Ihmiset tekevät välillä virheitä, samoin tekoäly."</p><p><a href="https://mstdn.social/tags/Kirjamastodon" class="mention hashtag" rel="nofollow noopener noreferrer" target="_blank">#<span>Kirjamastodon</span></a> </p><p><a href="https://vara.yle.fi/a/74-20150840/" rel="nofollow noopener noreferrer" translate="no" target="_blank"><span class="invisible">https://</span><span class="">vara.yle.fi/a/74-20150840/</span><span class="invisible"></span></a></p>
Jere Vartiainen<p>Eilen tapahtui sitten Ylen Kulttuuricocktail Live, jossa olin vieraana Rauhatädin kanssa Iida Rauhalammin ja Pietari Kylmälän jututettavana. Alkuun tykittelin mitä mies -tekstin. Päivä oli pitkä ja jänskäisä, mutta hieno kokemus oli eka kertani telkkarissa! (viimeisessä kuvassa fiilis kävellessä takaisin hotellille) </p><p>Valitettavan lyhyeksi jäivät kyllä juttelut kameran edessä - runua kun puhutaan niin enhän haluaisi lopettaa ollenkaan, tietenkään. Jos minä olisin saanut päättää, jatkaisimme yhä, ja siis, voi olla että reilu 20 salilla käyvää hevosta saisi minut viimein, lopulta, revittyä mikin ääreltä, mutta takaan, että niillä hepoilla olisi perselihakset aika kipeät loppuviikon ajan. </p><p>Ohjelma on katsottavissa tallenteena Yle Areenassa, pistän linkin vielä vaikka kommentteihin. EDIT: No sama lisätä postaukseenkin: </p><p><a href="https://areena.yle.fi/1-72503714" rel="nofollow noopener noreferrer" translate="no" target="_blank"><span class="invisible">https://</span><span class="">areena.yle.fi/1-72503714</span><span class="invisible"></span></a></p><p>Kiitos kutsusta, Yle ja etenkin Pietari, mielelläni lähden tämmöisiin jatkossakin! </p><p>Runous! </p><p><a href="https://mementomori.social/tags/runous" class="mention hashtag" rel="nofollow noopener noreferrer" target="_blank">#<span>runous</span></a>&nbsp; <a href="https://mementomori.social/tags/lavarunous" class="mention hashtag" rel="nofollow noopener noreferrer" target="_blank">#<span>lavarunous</span></a> <a href="https://mementomori.social/tags/kirjallisuus" class="mention hashtag" rel="nofollow noopener noreferrer" target="_blank">#<span>kirjallisuus</span></a> <a href="https://mementomori.social/tags/Kirja" class="mention hashtag" rel="nofollow noopener noreferrer" target="_blank">#<span>Kirja</span></a> <a href="https://mementomori.social/tags/et%C3%A4isyysleikki" class="mention hashtag" rel="nofollow noopener noreferrer" target="_blank">#<span>etäisyysleikki</span></a> <a href="https://mementomori.social/tags/Aviador" class="mention hashtag" rel="nofollow noopener noreferrer" target="_blank">#<span>Aviador</span></a> <a href="https://mementomori.social/tags/kissat" class="mention hashtag" rel="nofollow noopener noreferrer" target="_blank">#<span>kissat</span></a> <a href="https://mementomori.social/tags/kissateepaidat" class="mention hashtag" rel="nofollow noopener noreferrer" target="_blank">#<span>kissateepaidat</span></a> <a href="https://mementomori.social/tags/jerevartiainen" class="mention hashtag" rel="nofollow noopener noreferrer" target="_blank">#<span>jerevartiainen</span></a> <a href="https://mementomori.social/tags/kirjamastodon" class="mention hashtag" rel="nofollow noopener noreferrer" target="_blank">#<span>kirjamastodon</span></a> <a href="https://mementomori.social/tags/runomastodon" class="mention hashtag" rel="nofollow noopener noreferrer" target="_blank">#<span>runomastodon</span></a></p>
Sami Määttä<p>Tästä se lähtee! <span class="h-card" translate="no"><a href="https://mstdn.social/@katjakontturi" class="u-url mention" rel="nofollow noopener noreferrer" target="_blank">@<span>katjakontturi</span></a></span> </p><p>Oon aika pitänyt Don Rosan sarjakuvista, joten tähän syventyyn ihan mielellään.</p><p><a href="https://mementomori.social/tags/kirjamastodon" class="mention hashtag" rel="nofollow noopener noreferrer" target="_blank">#<span>kirjamastodon</span></a></p>
Toni Saarinen<p>No kun nyt tuli uhkailtua, niin miksipä ei. Eli siis digitaalinen julkaisu maineikkaasta Lempeät silmät -antologiasta!</p><p>Pahoittelen jo valmiiksi mahdollisia sisäpiiriviittauksia. Toisaalta tähän kyllä sisältyy myös viittauksia, joita en itsekään ole tainnut ikinä tajuta.</p><p><a href="https://mastodontti.fi/tags/KirjaMastodon" class="mention hashtag" rel="nofollow noopener noreferrer" target="_blank">#<span>KirjaMastodon</span></a> </p><p><a href="https://www.tonisaarinen.fi/wp-content/uploads/2025/03/Lempeat-silmat-2019.pdf" rel="nofollow noopener noreferrer" translate="no" target="_blank"><span class="invisible">https://www.</span><span class="ellipsis">tonisaarinen.fi/wp-content/upl</span><span class="invisible">oads/2025/03/Lempeat-silmat-2019.pdf</span></a></p>
Toni Saarinen<p>Eräs oudoimpia yksittäisiä asioita elämässäni on se, että silmistäni on tehty raapaleantologia.</p><p>Silmieni lempeyden huomioi aikanaan eräs elämää nähnyt naisihminen pubissa, minkä jälkeen toverini viittasivat siihen silloin tällöin. Eräiden kirjajulkkarien jatkoilla asia kävi ilmi, ja juopuneet spefistit innostuivat tekemään aiheesta antologian (koska niitä juopuneet spefistit tekevät). Raapalemaestro Shimo Suntila sen sitten toimitti vihkomuotoiseksi julkaisuksi.</p><p><a href="https://mastodontti.fi/tags/KirjaMastodon" class="mention hashtag" rel="nofollow noopener noreferrer" target="_blank">#<span>KirjaMastodon</span></a></p>
Omppu<p>Huomisen Minna Canthin pävän kunniaksi tekstini Canthin pienoisromaanista Köyhää kansaa (1886).<br>Kirjoitin alla olevan tekstin vuonna 2018 ja se on edelleen valitettavan ajankohtainen, kuten Canthin pienoisromaanikin.</p><p>*</p><p>Köyhä on nykyisin kirosana. Sen vuoksi uhallakin kirjoitan köyhä köyhä köyhä köyhä köyhä köyhä. Rikkaan mukaan köyhyys on omaa syytä ja merkki siitä, että ihminen on sillä tapaa surkea ja kyvytön, että ei ole pystynyt itseään köyhyydestä pois nostamaan. Sinä rikas, jospa luottokorttiesi valkoisessa kohinassa tarttuisit Minna Canthin Köyhään kansaan. Ei se köyhä sieltä kirjan sivuilta pääse sinun elämääsi tuhoamaan.</p><p>Minna Canthin pienoisromaani Köyhää kansaa julkaistiin vuonna 1886. Se on naturalistisuudessaan järkyttävä ja koskettava kertomus Holpaisen perheestä, jolla ei ole mitään ja jolta loputkin viedään, kuten sänky vuokranmaksuksi.</p><p>Isä-Holpainen on työtön. Äiti Mari valvoo yöt Anni-vauvan vieressä, joka on kovasti kipeänä. Lisäksi perheeseen kuuluu silmävikainen ja muutoinkin sairaalloinen Hellu-tyttö, joka tekee parhaansa äitiä auttaakseen sekä pojat Petu ja Ville. Ruoasta on jatkuvasti pulaa ja syömäpuuhiin päästään yleensä vasta silloin, kun Hellu palaa takaisin kotiin päivittäiseltä ruoankerjäyskierrokseltaan. "Saalis" on kuitenkin aina liian pieni riittääkseen koko perheen tarpeiksi ja Mari säännöstelee omaa syömistään, jotta muut perheenjäsenet saisivat enemmän vatsantäytettä.</p><p>Canth luo Marista kuvan kaikkensa perheensä eteen antavana äitinä, jonka tarpeet tulevat aina viimeisinä. Näin hän esittää kysymyksen: näinkö kuuluu olla? Onko oikein, että Mari uhraa itsensä päivä ja yö toisensa jälkeen? Marin tapa asettaa muu perhe ykkösprioriteeksi on niin tinkimättömästi kuvattu, että tekee mieli huutaa kiukusta. Auttakaa nyt hyvät ihmiset Maria! Nyt on yhdellä naisella niin suuri tinki, ettei siitä voi täysissä järjen ja sielun voimissa selvitä. Onneksi naapurin parempiosaiselta Tiina Katrilta liikenee apetta välillä Holpaisillekin.</p><p>Ja huonostihan Marin käy. Canth kuvaa riipaisevasti Anni-vauvan viimeisiä henkäyksiä ja Marin suistumista surun ja köyhyyden aiheuttamaan hulluuteen. Köyhässä kansassa ei ole valon pilkahduksia. On vain kurjuutta ja suurempaa kurjuutta. Uskonnosta Mari on etsinyt lohtua, mutta sekään ei enää auta Marin ajautuessa yhä vahvemmin houreiden maailmaan.</p><p>Niin se oli, Jumala ei köyhästä välittänyt, vaan oli heidät hylännyt ja jättänyt pahjojen henkien valtaan ...</p><p>Köyhän osa on parhaimmillaan tehdä työtä naurettavan pientä korvausta vastaan. Tämä 1800-luvun lopun "esitaylorismi" vie köyhältä terveyden. Joko annat ruumiisi riittämätöntä palkkaa vastaan tai olet ilman niitäkin pennejä. Lopo tiivistää tilanteen nasevasti:</p><p>Eikä ne herrat välitä siitä, vaikka joku henkensäkin heittää; tietävät, että jäähän niitä orjia vielä heidän varalleen, koska köyhää kansaa on maassa paljon.</p><p>Erityisen riipaisevasti Köyhässä kansassa tulee esiin Marin huoli lastensa tulevaisuudesta. Onko sitä olemassa edes mahdollisuutena? Hän pelkää poikiensa joutuvan vankilaan, sillä ovathan nämä jo varastaneet naapurista leipää nälkäänsä. Entä sitten "vaivainen ja kivualias" Hellu? Hänen tulevaisuutensa Mari epäilee olevan köyhäintalossa "ihmisten tyrkittävänä ja hosuttavana." Anni-vauvan Mari uskoo varttuvan kauniiksi nuoreksi naiseksi, mutta mitä hyötyä siitäkään on. Oikeastaan päin vastoin, sillä kauniita köyhiä tyttöjä miehet viettelevät ja käyttävät hyväksi, ja sen jälkeen pitävät kuin "luutturättiä."</p><p>Köyhyys on ikävä häiriö rikkaiden maisemassa. Se on synkkyyttä synkkyyden päälle. Puutetetta puutteen vieressä. Ja mitä tulee toivoon tekee sekin Canthin romaanissa kuolemaa yhä kiihtyvään tahtiin.</p><p>Kun Mari Annin kuoleman jälkeen sekoaa hänet toimitetaan köyhäinhoitolaitokseen ja työnnetään siellä pimeään koppiin. Holpaisesta tulee yksinhuoltaja, joka yrittää parhaansa mukaan pitää perhettään hengissä. Toisinaan hän kuulee köyhäinhoitolaitoksesta sydäntä särkevää huutoa, eikä hänellä ole epäilystä siitä kenen huudosta on kyse.</p><p>Köyhää kansaa on pamfletinomainen puheenvuoro köyhien elämästä. Tässä pienoisromaanissa Canthin yhteiskuntakritiikki on suoraa ja terävää. Onhan selvää, että asiat voisivat toisinkin olla, mutta ne, jotka pystyisivät köyhien tilannetta parantamaan, eivät tunne halua niin tehdä. Kuulostaako tutulta?</p><p>Canthin teos omaa runsaasti kytkentöjä nykyaikaan, vaikka toki reilut sata vuotta sitten köyhyys oli ilmiasultaan osin erilaista. Sen pohjalla oleva puute ja toivottomuus sekä niiden aiheuttama epävarmuus on kuitenkin samaa ilmiötä kuin mitä tämänkin päivän köyhyys.</p><p>Köyhässä kansassa lääkäri ja pappi keskustelevat köyhien tilanteesta. Lääkärin mukaan köyhien ja rikkaiden välistä rajaa tulisi murtaa takaamalla, että kaikilla on työtä ja ruokaa. Nykyajan vastaus: aktiivimalli ja leipäjonot. Lisäksi lääkäri nostaa esille terveydenhoidon merkityksen. Nykyajan vastaus: sote, josta ei ota itse pirukaan selvää ja tuskin edes sen laatijat. "Huonojen ja parantumattomasti sairaiden" tilanteen lääkäri ratkaisisi ottamalla heidät "nopealla tavalla tuskattomasti hengiltä." Tätä vaihtoehtoa hallitus ei vielä ole tuonut esiin, mutta lienee pelkkä ajankysymys, milloin tämäkin asia sanotaan ääneen.</p><p>Köyhän kansan papissa lääkärin ehdotus herättää kammoksuntaa, mutta lääkäri kuittaa toteamalla, että tapetaanhan ihmisiä sodassakin. Suorastaan yllytetään siihen. Kaiken kaikkiaan lääkärin ja papin välisessä keskustelussa nousee esiin mielenkiintoisia moraalisia kysymyksiä, joihin vastauksia on tänä päivänä yhtä vähän kuin Canthin romaanin ilmestymisen aikoihin.</p><p>Köyhää kansaa on - valitettavasti - edelleen ajankohtainen teos. Näkyvissä ei myöskään ole merkkejä, jotka siltä sen ajankohtaisuuden olisivat viemässä. Canthin pienoisromaani ei ole pelkästään kirjoitusajankohtansa yhteiskunnallinen kuva, vaan peili josta lukijaa katsoo takaisin nykyajan köyhien elämäntilanteen hallituspolitiikan siunaama yhä syvempi kurjistuminen.</p><p><a href="https://mementomori.social/tags/kirjamastodon" class="mention hashtag" rel="nofollow noopener noreferrer" target="_blank">#<span>kirjamastodon</span></a> <a href="https://mementomori.social/tags/koyhyys" class="mention hashtag" rel="nofollow noopener noreferrer" target="_blank">#<span>koyhyys</span></a></p>
Henna Karppinen-Kummunmäki<p>Sain vinkin tehdä <a href="https://mastodon.social/tags/esittely" class="mention hashtag" rel="nofollow noopener noreferrer" target="_blank">#<span>esittely</span></a> joten tässä tulee! Olen FT, tietokirjailija ja kulttuurihistorioitsija sekä koiramamma. Tilillä siis yleistä humanistihöpinää, kirjailijan arkea ja koirasisältöä. Tänä keväänä olen lisäksi ensimmäistä kertaa ehdolla kuntavaaleissa Espoon Vihreissä. 💚 Yritän kuitenkin pitää vaalisisällön maltillisena. Mutta esittelen jo tässä yhteydessä kirjailijan assistenttini Topi Sorsakosken. </p><p><a href="https://mastodon.social/tags/kirjat" class="mention hashtag" rel="nofollow noopener noreferrer" target="_blank">#<span>kirjat</span></a> <a href="https://mastodon.social/tags/kirjamastodon" class="mention hashtag" rel="nofollow noopener noreferrer" target="_blank">#<span>kirjamastodon</span></a> <a href="https://mastodon.social/tags/kulttuurihistoria" class="mention hashtag" rel="nofollow noopener noreferrer" target="_blank">#<span>kulttuurihistoria</span></a> <a href="https://mastodon.social/tags/sheltti" class="mention hashtag" rel="nofollow noopener noreferrer" target="_blank">#<span>sheltti</span></a> <a href="https://mastodon.social/tags/koirat" class="mention hashtag" rel="nofollow noopener noreferrer" target="_blank">#<span>koirat</span></a></p>
Hanna Morre<p>"Nälkäpeli on yksi ”romantasian” eli romanttisen fantasiakirjallisuuden suosioon nostattaneista kirjasarjoista.</p><p>Fantasiaa ja romantiikkaa on sekoitettu aina kirjallisuudessa, mutta romantasiasta on tullut maailmalla iso ilmiö etenkin vuoden 2023 aikana. Romantasiasta ovat innostuneet erityisesti nuoret aikuiset. Ilmiö on levinnyt etenkin sosiaalisessa mediassa ja kirjojen ympärille on kasvanut innokas fanikunta.</p><p>– Kun ensimmäinen Nälkäpeli-kirja ilmestyi vuonna 2008, romantasia-termiä ei ollut vielä olemassakaan. Nälkäpelit ovat dystopiaromaanien bestseller-kirjoja, mutta yhtälailla ne voidaan liittää myös romantasia-genreen, WSOY:n Liisa Aalto sanoo."</p><p>AAARRRGGHHHH!!!!<br>Ei näin. Ei jumankauta näin! Tätä tää on, kun kirja halutaan nähdä ennen kaikkea myyntilukuina eikä minään muuna. Sen väitetään olevan sitä mikä myy, vaikkei se sitä olekaan.<br>Ja tämä jos mikä on niin lyhyen tähtäimen markkinointia, ettei mitään rajaa.</p><p>Mua suututtaa tämä aivan erityisesti seuraavista syistä:<br>1. Kirjoitan itse romantasiaa – siis nimenomaan fantasiaa, jossa romanttisella juonella on hyvin keskeinen osuus.<br>2. Olen kirjoittanut tietokirjan näistä spekulatiivisen fiktion peruslajeista (Mitä kummaa – opas kotimaiseen spekulatiiviseen fiktioon). Teos on yli 10 vuotta vanha eikä silloin romantasia ollut mikään juttu (romanttinen fantasia toki oli olemassa ja on yhä), mutta siellä selvitetään mm. se, mitä eroa on scifillä ja fantasialla.<br>3. Tällainen aliarvioi lukijoita ja syö lukijuudelta maata jalkojen alla.<br>4. Tää on osoitus siitä, ettei kustantamoissa olla aina kärryillä siitä mitä sieltä myydään ja se on perseestä etenkin kirjailijoita kohtaan.<br>5. Tää nyt vaan on ahnetta paskaa.</p><p>Aaarrgghh!! Kiihtyi hän siitä ja meni tunteisiin tämä nyt kyllä sitten perkele.</p><p>Kiitos ja anteeksi.</p><p><a href="https://mementomori.social/tags/kirjamastodon" class="mention hashtag" rel="nofollow noopener noreferrer" target="_blank">#<span>kirjamastodon</span></a> <a href="https://mementomori.social/tags/spefi" class="mention hashtag" rel="nofollow noopener noreferrer" target="_blank">#<span>spefi</span></a> <a href="https://mementomori.social/tags/romantasia" class="mention hashtag" rel="nofollow noopener noreferrer" target="_blank">#<span>romantasia</span></a> <a href="https://mementomori.social/tags/kirjallisuus" class="mention hashtag" rel="nofollow noopener noreferrer" target="_blank">#<span>kirjallisuus</span></a> <a href="https://mementomori.social/tags/lukeminen" class="mention hashtag" rel="nofollow noopener noreferrer" target="_blank">#<span>lukeminen</span></a> <br><a href="https://yle.fi/a/74-20149383" rel="nofollow noopener noreferrer" translate="no" target="_blank"><span class="invisible">https://</span><span class="">yle.fi/a/74-20149383</span><span class="invisible"></span></a></p>
Kirjavinkit<p><strong>Aito huijaus : 10 novellia nyky-Intiasta</strong></p> Sosiaalisella medialla on puolensa, silloin kun se tuottaa yhteyksiä ihmisten välille. Näin kävi Mastodonissa, jossa sain tästä minulta ohi menneestä novelliantologiasta vinkin suoraan sen kokoajalta, suomentaja Titia Schuurmanilta. Päältäpäin kirja näyttää lähinnä matkaoppaalta, mutta sen sisältä löytyy kymmenen novellin verran näytteitä intialaisesta nykykirjallisuudesta. Tämä kenttä on suomalaisittain sikäli helposti lähestyttävä, että Intian kielien […] <p><a href="https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/aito-huijaus-10-novellia-nyky-intiasta/" rel="nofollow noopener noreferrer" translate="no" target="_blank"><span class="invisible">https://www.</span><span class="ellipsis">kirjavinkit.fi/arvostelut/aito</span><span class="invisible">-huijaus-10-novellia-nyky-intiasta/</span></a></p>
Niko<p>Maria Carole: Öidenvartijan kirja</p><p>Viikko on mulle pitkä aika olla kirjoittamatta kirjoista. Oon kyllä lukenut mutta vain kirjoja, jotka oon saanut pyytämättä ja yllättäen suoraan kustantamolta arvostelukappaleina eli siis nykyterminologian mukaan mainoksina. Koska en halua postata mainosta, jätän kokonaan postaamatta. Tilanteen pölhöyttä ihmetellessäni oon myös (taas kerran) pohtinut kirjan elinkaarta ja manannut sitä, että kirjasome innostuu kyllä kovaa mutta harmillisen harvoista kirjoista. Moni kiinnostava uutuus menee kokonaan ohi, ja Öidenvartijan kirjastakin kuulin vasta algoritmisomesta poistuttuani, kirjan kirjoittajan postausten kautta. Onneksi kuulin, mutta mieluusti olisin kuullut aiemminkin, koska yli 500-sivuiset fantasiajöötit, jotka eivät aloita sarjaa, on vähän niinku mun lempijuttu kirjallisuudessa.</p><p>Öidenvartijan kirjassa on synkkyyttä, mutta kiinnitin heti kirjan alkuvaiheilla huomiota lukemisen helppouteen. Hurjasta sivumäärästä huolimatta ei yhtään kammottanut “sitoutua” näin isoon kokonaisuuteen, ja tarinan seuraaminen on helppoa ja lempeää. Kerronassa on omanlaisensa hötkyilemätön rytmi, ja usein sanatasolla kerrotaan eri paikkojen ja ihmisryhmien historiaa enemmän siitä, mitä oikeasti tapahtuu: säästä, keskusteluista, askareista ja matkustamisesta. Ja siis etenkin matkustamisesta, tai sitten mä vain syystä tai toisesta kiinnitin huomiota siihen, että hahmojen usein kuvailtiin siirtyvän paikasta toiseen ja kuljeksivan milloin milläkin metsäpolulla. Yleensä en pidä fantasiassa liiallisesta arkisuudesa, siis tyyliin jatkuvasta teenkeitosta tai ruuanlaitosta, mutta tässä hitaampi tunnelmointi helpotti maailmaan uppoutumista. Öidenvartijan kirjan maailma onkin mahdottoman kiinnostava, ja pidin kamalasti esimerkiksi vuoroa vaihtavista jumalista, erinäisistä fantasiaelukoista ja -olennoista ja siitä, miten taidokkaasti maailman historiasta kertovat osuudet on ripoteltu tarinan varrelle; missään vaiheessa ei ollut infodumppauksen uhriksi jäänyt olo. Ironista kyllä ainoastaan itse öidenvartijan kirja ja se, miksi niin monet hahmot tavoittelivat sitä, jäi mulle vähän hämäräksi. Muuten pidin maailmasta todella paljon, ja paikoin olin lukevinani siitä jännää roolipelimäisyyttä. Vaikka hahmot ovat kiinteä osa tarinaa, tuntuu maailma siis elävältä myös ja etenkin ilman heitä, ja juonen isoista panoksista huolimatta voisin kuvitella maailman jatkavan omaa olemistaan hahmojen kohtaloihin katsomatta, eli jokainen päähenkilö on lopulta vain jossain maailmassa asuva joku tyyppi. Toisaalta voi olla, että oon taas vaihteeksi niin roolipelipäissäni, että kuvittelen mitä sattuu. Tykkäsin joka tapauksessa!</p><p>Juonesta ei musta ennen lukemista tarvitse tietää paljoakaan, se avautuu kyllä. Ensimmäiset sata sivua olin aika pihalla, mutta lopulta eri aikatasot ja lukuisat hahmot liittyivät toisiin kivasti. Suositus kaikille perinteisen mutta omaleimaisen fantasian ystäville!</p><p><a href="https://mementomori.social/tags/KirjaMastodon" class="mention hashtag" rel="nofollow noopener noreferrer" target="_blank">#<span>KirjaMastodon</span></a> <a href="https://mementomori.social/tags/Lukeminen" class="mention hashtag" rel="nofollow noopener noreferrer" target="_blank">#<span>Lukeminen</span></a> <a href="https://mementomori.social/tags/NikonKirjat" class="mention hashtag" rel="nofollow noopener noreferrer" target="_blank">#<span>NikonKirjat</span></a></p>
Gabriel Korpi<p>Valo Kurki -sarjan tähänastiset osat tulivat alkuvuodesta e-kirjastoon e-kirjoina. Olen seuraillut lainassaoloa ja tyytyväisenä todennut että hyvin kelpaavat. Paperiversioita ei ole ostettu käytännössä lainkaan mm. Pohjanmaalle ja Kainuuseen (koska 🏳️‍🌈, otaksun - eikä Tampereelle, mikä ihmetyttää edelleen), joten on hienoa että maantieteellinen saavutettavuus laajeni kertaheitolla myös niille lukijoille, jotka eivät käytä kaupallisia palveluita. <a href="https://mas.to/tags/kirjastot" class="mention hashtag" rel="nofollow noopener noreferrer" target="_blank">#<span>kirjastot</span></a> <a href="https://mas.to/tags/KirjaMastodon" class="mention hashtag" rel="nofollow noopener noreferrer" target="_blank">#<span>KirjaMastodon</span></a> <a href="https://mas.to/tags/ekirjasto" class="mention hashtag" rel="nofollow noopener noreferrer" target="_blank">#<span>ekirjasto</span></a> <a href="https://mas.to/tags/dekkarit" class="mention hashtag" rel="nofollow noopener noreferrer" target="_blank">#<span>dekkarit</span></a></p>
Maija Nyström<p>Luin vertahyytävän teoksen Mantikora. Kirj. Maria Turtschaninoff, kuv. Peter Bergting, suom. Sirkka-Liisa Sjöblom (Tammi 2024). </p><p>Tämä EI ole maksettu mainos. En ole saanut kirjaa lahjoituksena, vaan lainasin sen kirjastosta. Kirjoitin siitä, koska pidin siitä ja soisin muidenkin lukevan sen. Samalla yritän brändätä itseni älykkäänä ja ajattelevana ihmisenä ja kauhun ystävänä.</p><p>Ai niin, mites se itse kirja? Siitä voi käydä lukemassa blogistani <a href="https://korahduksiakirjoista.blogspot.com/?m=1" rel="nofollow noopener noreferrer" translate="no" target="_blank"><span class="invisible">https://</span><span class="ellipsis">korahduksiakirjoista.blogspot.</span><span class="invisible">com/?m=1</span></a><br><a href="https://mastodon.social/tags/kirjamastodon" class="mention hashtag" rel="nofollow noopener noreferrer" target="_blank">#<span>kirjamastodon</span></a></p>
magdalenahai🦈🏳️‍🌈<p>Kiinnostava juttu siitä, miten ammattikirjailijatkin tekevät nykyään omakustanteita. </p><p>"Mykkänen peräänkuuluttaa kollegoitaan miettimään työskentelyään muusta kuin taloudellisesta tai maineen karttumisen näkökulmasta.<br>– Hyviä päteviä, romaaneja ilmestyy paljon, mutta missä on ilo ja leikki virallisella kirjallisuuden kentällä?"</p><p><a href="https://mstdn.social/tags/Kirjamastodon" class="mention hashtag" rel="nofollow noopener noreferrer" target="_blank">#<span>Kirjamastodon</span></a> </p><p><a href="https://yle.fi/a/74-20149123/" rel="nofollow noopener noreferrer" translate="no" target="_blank"><span class="invisible">https://</span><span class="">yle.fi/a/74-20149123/</span><span class="invisible"></span></a></p>
Jere Vartiainen<p>Meininki of the tekeminen, kun näitä ihan käsinkosketeltavia mainosjulisteita teippailee kylillä.</p><p>herää runoon -aamuklubi siis ensi viikolla la 22.3.2025 kello 11 alkaen Oulun kirjallisuuden talolla (Hallituskatu 9)</p><p>Johanna Jouten <br>Silja Kejonen<br>Jere Vartiainen<br>Open mic</p><p>+ kahavia ja pullaa ja kirijamyyntiä </p><p><a href="https://mementomori.social/tags/oulu" class="mention hashtag" rel="nofollow noopener noreferrer" target="_blank">#<span>oulu</span></a> <a href="https://mementomori.social/tags/runomastodon" class="mention hashtag" rel="nofollow noopener noreferrer" target="_blank">#<span>runomastodon</span></a> <a href="https://mementomori.social/tags/kirjamastodon" class="mention hashtag" rel="nofollow noopener noreferrer" target="_blank">#<span>kirjamastodon</span></a></p>
Maria Carole<p>Sitä odotellessa, että <a href="https://mementomori.social/tags/Osuuskumma" class="mention hashtag" rel="nofollow noopener noreferrer" target="_blank">#<span>Osuuskumma</span></a> saadaan hilattua fediverseen, mainos näin henk.koht. tililtä: menkää Pasilaan, Pasilassa on ihmisen hyvä. Ainakin 22.3., kun siellä on spefistiset kirjamessut. </p><p>Ohjelma: <a href="https://tapahtumat.hel.fi/fi/tapahtumat/helsinki:agkyliltk4?returnPath=%2Fhaku%3FeventId%3Dhelsinki%3Aagkyliltk4%26text%3DMaaginen+viikko" rel="nofollow noopener noreferrer" translate="no" target="_blank"><span class="invisible">https://</span><span class="ellipsis">tapahtumat.hel.fi/fi/tapahtuma</span><span class="invisible">t/helsinki:agkyliltk4?returnPath=%2Fhaku%3FeventId%3Dhelsinki%3Aagkyliltk4%26text%3DMaaginen+viikko</span></a></p><p><a href="https://mementomori.social/tags/kirjamastodon" class="mention hashtag" rel="nofollow noopener noreferrer" target="_blank">#<span>kirjamastodon</span></a> <a href="https://mementomori.social/tags/kirjadontti" class="mention hashtag" rel="nofollow noopener noreferrer" target="_blank">#<span>kirjadontti</span></a></p>
JHKoivula<p>Pako Amazonista jatkuu ja nyt esikoisteos on vapautunut sieltä yksinoikeuden ikeestä! Täten sen voi laittaa mukaan promoon: <a href="https://books.bookfunnel.com/plottwistsff/jc125k8nfd" rel="nofollow noopener noreferrer" translate="no" target="_blank"><span class="invisible">https://</span><span class="ellipsis">books.bookfunnel.com/plottwist</span><span class="invisible">sff/jc125k8nfd</span></a></p><p>Pelkkä linkin klikkaaminen jo auttaa ja jos kiinnostaa vääjäämättömästi etenevä ja hauska mysteeritarina kääpiöistä ja traumoista ja nälänhädästä, niin etsi sieltä tämmöinen kansi! (Oonks koskaan sanonut, että ei tullut varsinaisesti markkinoita ajateltua kun kirjoitin tätä?) </p><p>Kiitos jos tsekkaat 🙏 <a href="https://mas.to/tags/KirjaMastodon" class="mention hashtag" rel="nofollow noopener noreferrer" target="_blank">#<span>KirjaMastodon</span></a></p>
magdalenahai🦈🏳️‍🌈<p>If you're in need of some easygoing feel good content atm, Youtube just recommended me this: </p><p>Morning at the bookshop: books delivery &amp; making coffee for the customers</p><p>📚 </p><p><a href="https://mstdn.social/tags/Bookstodon" class="mention hashtag" rel="nofollow noopener noreferrer" target="_blank">#<span>Bookstodon</span></a> <a href="https://mstdn.social/tags/Kirjamastodon" class="mention hashtag" rel="nofollow noopener noreferrer" target="_blank">#<span>Kirjamastodon</span></a> </p><p><a href="https://www.youtube.com/watch?v=pyFGIDVaVck&amp;t=629s" rel="nofollow noopener noreferrer" translate="no" target="_blank"><span class="invisible">https://www.</span><span class="ellipsis">youtube.com/watch?v=pyFGIDVaVc</span><span class="invisible">k&amp;t=629s</span></a></p>